Kirjastoyhteistyön voimaa – Pohjanportti tarjoaa yhdenvertaiset e-aineistot pohjoisen asukkaille

Pohjoisen kirjastot aloittavat yhteistyön tarjotakseen asiakkailleen yhdenvertaiset, saavutettavat ja monipuoliset e-aineistot. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kirjastot aloittavat yhteisiin e-aineistopalveluihin tähtäävän e-kirjaston, Pohjanportin, suunnittelutyön. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella on jo nyt ollut tarjolla yhteiset e-aineistopalvelut yli maakunta- ja kirjastokimpparajojen. Nyt myös Lapin kirjasto haluaa tarjota asiakkailleen monipuoliset ja ennen kaikkea yhdenvertaiset e-aineistopalvelut. Tavoitteena on, että vuoden 2022 alusta alkavassa kirjastoyhteistyössä on mukana kolme maakuntaa, 59 kuntaa ja viisi kirjastokimppaa. Pohjoisen Suomen reilu 600 000 asukasta saavat tasa-arvoiset e-aineistopalvelut, jotka sisältävät muun muassa e-kirjoja, e-äänikirjoja, e-lehtiä, musiikkia ja elokuvia. Asiakkaille tarjotaan aineistoja yhä useammalla kielellä ja yhä useampaa palvelua on mahdollista käyttää etänä ja myös mobiilisovellutusten kautta.

Näin mittava alueellinen yhteistyö suunnitellaan ja toteutetaan verkostoyhteistyönä. Työryhmä osallistaa alueen kuntia muun muassa kuullakseen alueen tarpeita e-aineiston suhteen. Oulun ja Rovaniemen kaupunginkirjastojen yhteistyönä mallinnetaan prosessi, jolla kirjastot voivat liittyä yhteiseen e-aineistoportaaliin. Yhteistyön lopputulemana ovat yhdenvertaiset ja monipuoliset e-aineistopalvelut, joihin asiakas pääsee liittymään yhden verkkoalustan, Pohjanportin kautta.

Kuva: Ilkka Vuorinen, Kirjastot.fi

Katso verkossa 21.-22.11. Maatilan elämää -esitys

Maatilan elämää -esityksen voi katsoa verkossa la 21.11. klo 12.00 – su 22.11. klo 23.59 välisenä aikana tästä linkistä. Esityksen pääsee näkemään kirjoittamalla salasanaksi MLL2020.

Maatilan elämää -mainoskuva
Maatilan elämää, Nuojuan teatteripaja

Martan maatilalla elää useita ihan tavallisia eläimiä, joilla kaikilla on oma tehtävänsä. On kissaa, lehmää, hevosta, pässiä, kanaa ja monia muita. Kun Martta kuulee ”vuoden maatila”-tittelistä, päättää hän yrittää saada palkinnon itselleen. Toimintaa tehostetaan uudella eläimellä. Mutta mikä se on ja miten se siellä pärjää? Tämä musiikilla höystetty maatilan minitietopakkaus kertoo, mistä kananmunat ja maito ruokapöytään tulevat, sekä avaa maalaiselämän haasteita perinteiden ja uusien tuulahdusten kohdatessa.
Kesto n.30 minuuttia. Soveltuu koko perheelle.
Käsikirjoitus ja lavalla: Tuija Nuojua
Ohjaus: Mika Nuojua
Lavastus: Sanna Siira

Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsella on mm. oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri yhdessä Seurakuntayhtymän, Oulun ensi- ja turvakodin, Oulun alueellisen vanhempainyhdistys ry:n ja Oulun kaupunginkirjaston kanssa päättää Lapsen oikeuksien viikon juhlinnan ja mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan lapsille yhteisen teatterielämyksen kotisohville. Teatteriesitys on samalla osa MLL 100 juhlavuotta. Oulun kaupungin yhteisötoiminta tukee tapahtuman toteuttamista.

OUTI-kirjastojen varaukset vanhenevat kahdessa vuodessa

Kaikki OUTI-kirjastojen aineistoon tehdyt varaukset vanhenevat 16.11.2020 alkaen kahdessa vuodessa niiden tekemisestä. Aiemmin vain OUTI-verkkokirjastossa tehdyt varaukset ovat vanhenneet kahdessa vuodessa, mutta asiakaspalvelussa tehdyt varaukset eivät. Tasapuolisuuden vuoksi kaikille varauksille tulee sama vanhenemisaika.

Varauksen keskeyttäminen ei estä sen vanhenemista. Vanhenevia varauksia voi kohdistua myös aineistoon joka on kadonnut, poistettu tai jonka julkaisu on lykkääntynyt tai peruuntunut.

Omat varaukset voi tarkistaa, niitä voi keskeyttää ja aktivoida uudelleen sekä poistaa OUTI-verkkokirjassa omissa tiedoissa tai kirjaston asiakaspalvelussa.

Oulun pääkirjaston varaushylly
Oulun pääkirjaston varaushylly

Vaalan kirjasto remontissa 28.9.2020 – 3.1.2021

Vaalan kirjastossa aloitettiin 28.9.2020 korjausremontti, joka kestää alustavan suunnitelman mukaan vuoden 2020 loppuun asti. Kirjasto on suljettu 28.9.2020–3.1.2021.

Kirjasto palvelee soveltuvin osin konttirakennuksessa kirjaston pihalla. Palvelupisteestä voi noutaa varatun aineiston ja sinne voi palauttaa lainat. Kirjaston palautusluukku ei ole käytössä. Jonkin verran aineistoa on lainattavissa ja päivän sanomalehdet sekä aikakauslehtien uusimmat numerot ovat luettavissa. Muiden OUTI-kirjastojen aineisto on varattavissa normaaliin tapaan. Palvelupisteessä ei oteta vastaan kirjastomaksuja, vaan ne maksetaan OUTI-verkkokirjaston kautta. Asiakkaiden käytössä on tietokone ja tulostin.

Palvelupisteessä saa asioida ainoastaan täysin terveenä korkeintaan 3 henkilöä kerralla. Asioidessa on pidettävä 1–2 metrin turvaväli sekä noudatettava hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Maskin ja kertakäyttökäsineiden käyttö on suositeltavaa.

Lainojen eräpäivät on siirretty ja ne ovat 4.1.2021.

Varauksia voi tehdä ja omien lainojen ja varausten tiedot voi tarkistaa OUTI-verkkokirjastossa osoitteessa outi.finna.fi. Jos Vaalan kirjaston asiakkaan PIN-koodi on hukassa tai sitä ei ole, sen saa soittamalla kirjaston numeroon 040 1975934, kirjastonhoitajalle numeroon 0400 855971, kirjastovirkailijalle numeroon 040 1975935 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@vaala.fi. Myös varauksia voi tehdä puhelimitse ja sähköpostitse.

Palvelupisteen aukioloajat:
Maanantai 10–16
Tiistai 10–16
Keskiviikko 12–18
Torstai 12–18
Perjantai 9–15
Juhlapyhien aattoina 10–15

Etäkerho Vinkkiva Instagramissa

Vinkkaamon Instagram tilillä on aloittanut toimintansa etäkerho Vinkkiva! Etäkerhossa puhutaan kirjoista, mutta tehdään myös muuta kivaa kuten askarrellaan ja pidetään tietokilpailuja. Etäkerho on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille iästä riippumatta.

Harry Potter -aiheisissa Vinkkiva Instaliveissä keskiviikkoisin 28.10.–11.11. teemme oman taikajuoman, keksimme uusia tupia ja pidämme tietokilpailun. 11.11. jälkeen aiheita ovat mm. Soturikissat, sarjakuvat, manga ja anime, urheilu – lähes mitä vaan! Vinkkivaa pitävät kirjastojen työntekijät eri puolilta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoja.

Tervetuloa seuraamaan etäkerho Vinkkivaa keskiviikkoisin klo 15. @vinkkaamo -Instagram tililtä!

eKirjaston ulkonäkö uudistui

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellisen eKirjaston ulkonäkö uudistui. E-aineistoja sisältävät palvelut on jaoteltu sisällön mukaan viiteen eri karuselliin, joita selaamalla palveluihin pääsee: e-kirja- ja e-äänikirjapalvelut ovat yhdessä, lehti-, musiikki- ja videopalvelut omissa karuselleissaan. Palveluiden käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty PIN-koodi. Ohje-sivulta löytyy apua myös videoina. Neuvoja voi kysyä kaikista Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista.

Muilla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoilla eKirjasto löytyy omista verkkokirjastoista tai sieltä on tehty linkitys OUTI-verkkokirjaston eKirjasto-sivulle.

Oulun pääkirjaston Digiverstas avautuu 2.9.

Oulun pääkirjaston lehtisalin yhteyteen avautuu keskiviikkona 2.9.2020 Digiverstas, missä asiakkaat pääsevät tutustumaan uuteen teknologiaan ja digitaaliseen pienvalmistamiseen. Digiverstaan laitteiden käyttö perustuu itsenäiseen tekemiseen, kirjaston Digitalkkarit neuvovat laitteiden käytön ja auttavat tarvittaessa. Ensimmäisen käyttökerran yhteyteen tulee varata aika myös Digitalkkarille opastusta varten.

Verstaasta löytyy 3D-tulostin, vinyylileikkuri, lämpöprässi ja mediatyöasema, jonka lisälaitteina ovat filmi- ja asiakirjaskanneri sekä piirtopöytä.

3D-tulostimella voi tulostaa pienehköjä kolmiulotteisia kappaleita. Käytettävät tulostusmateriaalit ovat myrkyttömiä ja biohajoavia.

Vinyylileikkuria käytetään uniikkien tarrojen ja kangaspainatusten tekemiseen. Tarramateriaali soveltuu tasaisille pinnoille, kuten ikkunoihin tai läppärin koristeeksi. Lämpöprässillä painetaan lämmönsiirtokalvolle luotu kuva tai teksti esimerkiksi t-paitaan tai kangaskassiin.

Valokuvien, negatiivien ja diojen skannaaminen ammattilaistason laadulla onnistuu mediatyöasemalla. Käytössä on myös Wacom Cintiq Pro 24 -piirtonäyttö.

Digiverstaan tyyppiset makerspace-kokonaisuudet ovat yleistyneet viime vuosina kirjastoissa. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen paikka uuteen teknologiaan tutustumiseen ja oppimiseen. Tila on luonteva jatko jo kymmeniä vuosia jatkuneille kirjaston tarjoamille digitaalisille palveluille ja laitteille.

Varaukset laitteille tehdään osoitteessa varaamo.ouka.fi tai kirjaston asiakaspalvelussa.

Digiverstas

Kirjasto on kaverisi – esite kirjastokortin ottavalle lapselle hänen omalla äidinkielellään

Onko lapsesi äidinkieli arabia, somali tai kiina? Nyt saat kirjastokortin ottavalle lapselle kirjasen, jossa hauska kirjastokettu kertoo lapselle kirjastosta, kirjoista ja kirjastokortista hänen omalla äidinkielellään. Tunnettu lastenkirjakuvittaja Christel Rönns on tehnyt kuvituksen kirjaseen, joka pohjautuu Oulun kaupunginkirjaston tuottamaan samannimiseen suomenkieliseen versioon. Monikielinen kirjasto käänsi esitteen neljälletoista Suomessa harvinaisemmin puhutulle kielelle. Esitettä on saatavilla suomen lisäksi seuraavilla kielillä: albania, arabia, bengali, dari, kiina, kurdi: kurmanji, kurdi: sorani, nepali, pashto, persia/farsi, somali, thai, turkki ja vietnam. Tervetuloa kirjastoon!

Monikielisen kirjaston sivuilta on myös mahdollista tulostaa esite pdf-muodossa.

Millaisia vaikutuksia kirjastojen sulkemisella korona-aikana oli?

Kirjastot olivat suljettuina valtioneuvoston päätöksellä 18.3.2020 alkaen. Kirjastoja avattiin toukokuun lopulla tarjoten aluksi mahdollisuus jättää palautuksia ja noutaa varauksia. Rajoitusten purkamisen myötä lisää palveluita otettiin käyttöön 1.6. alkaen. Tällä hetkellä kaikki kirjastot saavat olla avoinna.

Sulkuaikaa keväällä kesti yhteensä yli kaksi kuukautta. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot järjestivät verkossa kyselyn sulun aiheuttamista vaikutuksista asiakkaiden näkökulmasta 8.–31.5.2020 ja sen viiteen kysymykseen vastasi noin 900 henkeä. Vastanneiden ikäjakauma oli 10–85 vuotta. Vastauksia saatiin jokaisesta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnasta.

Kirjastojen sulkemisella on ollut monenlaisia vaikutuksia, joista suurin osa liittyy lukemiseen. Luettavaa ei ollut, lukeminen on kärsinyt, lukemista on jouduttu etsimään lainaan muun muassa tuttavilta tai on siirrytty lukemaan e-aineistoja. Lasten lukuinto oli usean vastaajan perheessä tai lähipiirissä lopahtanut lukemisen puutteesta. Esille nousi myös sosiaalisen, rauhallisen ja maksuttoman tilan tarve: paikka, jossa saa olla ostamatta mitään. Opiskelu ja työ olivat vastaajien mukaan kärsineet tai keskeytyneet sen vuoksi, ettei tarvittavaa aineistoa ollut enää saatavilla tai rauhallinen ja maksuton tila puuttui kokonaan.

Kirjastojen kiinniolo on herättänyt kyselyyn vastaajissa monenlaisia tunteita. Eniten se on harmittanut, mutta ratkaisu on ollut hyväksyttävä. Haikeus, ikävä ja suru mainittiin usein. Moni vastaaja kertoi kirjastojen sulkemisen aiheuttaneen jopa epätoivoa, tuskaa ja masennusta. Joidenkin mielestä sulkutoimet olivat liiallisia ja kirjastopalvelut olisi pitänyt järjestää muulla tavoin poikkeusolojen ajaksi. Poikkeusaika aiheutti myös vihaa, kiukkua, äkäisyyttä ja raivoa. Muiden jaksaminen, lapset ja nuoret ja heidän lukutaitonsa ja opiskelunsa, ikäihmiset ja heidän sosiaaliset kontaktinsa, kirjaston työntekijät, kirjaston tiloja ja laitteita tarvitsevat sekä opiskelijoiden opintojen sujuminen aiheuttivat huolta vastaajien mielissä.

Yli puolet vastaajista kaipasi aineistoja kirjastojen ollessa suljettuna, varsinkin fyysiset kirjat koettiin tärkeiksi. Myös kirjaston kokoelman selailua ja löytöjen tekemistä hyllystä ikävöitiin. Kirjastossa käyminen ja siellä oleilu sekä lasten kanssa asioiminen ja lukemisen etsiminen heille olivat mukana yli neljäsosassa vastauksia.

Vastaajista lähes 40 % oli käyttänyt joko kirjaston e-aineistoja tai muita e-palveluita kirjaston sulun aikana. Eniten oli käytetty e-lehti-, e-kirja- ja e-äänikirjapalveluita sekä elokuvia ja musiikkia. Suomenkielisten e-kirjojen ja e-äänikirjojen kohdalla aineiston suosion vuoksi e-aineistoja ei ole ollut aina heti saatavilla kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjaston palveluissa, vaan niitä täytyy jäädä jonottamaan. Vastaajat olivat käyttäneet oman kirjaston e-aineistojen sijasta tai rinnalla myös kaupallisia palveluja sekä muiden kirjastojen e-aineistoja. Osalle vastaajista kirjaston tarjoamat e-aineistot eivät olleet vielä tuttuja, ja moni heräsikin niiden olemassaoloon vasta kyselyn myötä. Perinteisten kirjastopalveluiden, kirjastossa käymisen ja kirjan arvostus näkyi vastauksissa. Ruutuaikaa halutaan vähentää, jolloin vapaa-ajalla tartutaan ennemmin perinteiseen kirjaan. E-aineistojen monipuolinen valikoima kuitenkin mainittiin ja moni on löytänyt mieleistä luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa.

Lopuksi kysyttiin mitä kirjasto merkitsee normaalioloissa. Lukemiseen ja lukuharrastukseen liittyvä virkistys, viihde ja lukuelämykset olivat 20 % mielestä tärkeimpiä asioita. Lainaamisen maksuttomuus ja ekologisuus ovat miltei yhtä tärkeitä. 14% vastaajista mainitsi kirjaston tunnelman ja siitä seuraavan rauhoittumisen ja rentoutumisen. Muita merkityksiä löydettiin yleisestä sivistyksestä, kulttuurista ja tiedonsaannista sekä kirjaston roolista arjen henkireikänä (10% vastaajista) ja elämänlaatua nostava seikkana (10% vastaajista). Hieman alle 10 % nosti esiin kirjaston merkityksen opiskelulle tai työnteolle, tämä sisältää sekä kirjaston tilat että aineistot ja laitteet. Kirjastojen merkitystä ilman erillistä syytä piti tärkeänä 15 % vastaajista, kun puolestaan noin 1 % ei kokenut kirjastoa tärkeäksi.

Kirjastojen kiinnioloon korona-aikana suhtauduttiin pitkälti ymmärryksellä, mutta se aiheutti paljon haikeutta sekä negatiivisia tuntemuksia ja sillä oli vaikutuksia arkielämään. Yleiset kirjastot ovat kyselyn vastausten perusteella asiakkaidensa arvostamia paikkoja niin tiloiltaan, palveluiltaan kuin kokoelmiltaankin.

Henkilö kirjastossa
Kuva: Ilkka Vuorinen / Kirjastot.fi