eKirjaston ulkonäkö uudistui

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellisen eKirjaston ulkonäkö uudistui. E-aineistoja sisältävät palvelut on jaoteltu sisällön mukaan viiteen eri karuselliin, joita selaamalla palveluihin pääsee: e-kirja- ja e-äänikirjapalvelut ovat yhdessä, lehti-, musiikki- ja videopalvelut omissa karuselleissaan. Palveluiden käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty PIN-koodi. Ohje-sivulta löytyy apua myös videoina. Neuvoja voi kysyä kaikista Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista.

Muilla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoilla eKirjasto löytyy omista verkkokirjastoista tai sieltä on tehty linkitys OUTI-verkkokirjaston eKirjasto-sivulle.

Oulun pääkirjaston Digiverstas avautuu 2.9.

Oulun pääkirjaston lehtisalin yhteyteen avautuu keskiviikkona 2.9.2020 Digiverstas, missä asiakkaat pääsevät tutustumaan uuteen teknologiaan ja digitaaliseen pienvalmistamiseen. Digiverstaan laitteiden käyttö perustuu itsenäiseen tekemiseen, kirjaston Digitalkkarit neuvovat laitteiden käytön ja auttavat tarvittaessa. Ensimmäisen käyttökerran yhteyteen tulee varata aika myös Digitalkkarille opastusta varten.

Verstaasta löytyy 3D-tulostin, vinyylileikkuri, lämpöprässi ja mediatyöasema, jonka lisälaitteina ovat filmi- ja asiakirjaskanneri sekä piirtopöytä.

3D-tulostimella voi tulostaa pienehköjä kolmiulotteisia kappaleita. Käytettävät tulostusmateriaalit ovat myrkyttömiä ja biohajoavia.

Vinyylileikkuria käytetään uniikkien tarrojen ja kangaspainatusten tekemiseen. Tarramateriaali soveltuu tasaisille pinnoille, kuten ikkunoihin tai läppärin koristeeksi. Lämpöprässillä painetaan lämmönsiirtokalvolle luotu kuva tai teksti esimerkiksi t-paitaan tai kangaskassiin.

Valokuvien, negatiivien ja diojen skannaaminen ammattilaistason laadulla onnistuu mediatyöasemalla. Käytössä on myös Wacom Cintiq Pro 24 -piirtonäyttö.

Digiverstaan tyyppiset makerspace-kokonaisuudet ovat yleistyneet viime vuosina kirjastoissa. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen paikka uuteen teknologiaan tutustumiseen ja oppimiseen. Tila on luonteva jatko jo kymmeniä vuosia jatkuneille kirjaston tarjoamille digitaalisille palveluille ja laitteille.

Varaukset laitteille tehdään osoitteessa varaamo.ouka.fi tai kirjaston asiakaspalvelussa.

Digiverstas

Kirjasto on kaverisi – esite kirjastokortin ottavalle lapselle hänen omalla äidinkielellään

Onko lapsesi äidinkieli arabia, somali tai kiina? Nyt saat kirjastokortin ottavalle lapselle kirjasen, jossa hauska kirjastokettu kertoo lapselle kirjastosta, kirjoista ja kirjastokortista hänen omalla äidinkielellään. Tunnettu lastenkirjakuvittaja Christel Rönns on tehnyt kuvituksen kirjaseen, joka pohjautuu Oulun kaupunginkirjaston tuottamaan samannimiseen suomenkieliseen versioon. Monikielinen kirjasto käänsi esitteen neljälletoista Suomessa harvinaisemmin puhutulle kielelle. Esitettä on saatavilla suomen lisäksi seuraavilla kielillä: albania, arabia, bengali, dari, kiina, kurdi: kurmanji, kurdi: sorani, nepali, pashto, persia/farsi, somali, thai, turkki ja vietnam. Tervetuloa kirjastoon!

Monikielisen kirjaston sivuilta on myös mahdollista tulostaa esite pdf-muodossa.

Millaisia vaikutuksia kirjastojen sulkemisella korona-aikana oli?

Kirjastot olivat suljettuina valtioneuvoston päätöksellä 18.3.2020 alkaen. Kirjastoja avattiin toukokuun lopulla tarjoten aluksi mahdollisuus jättää palautuksia ja noutaa varauksia. Rajoitusten purkamisen myötä lisää palveluita otettiin käyttöön 1.6. alkaen. Tällä hetkellä kaikki kirjastot saavat olla avoinna.

Sulkuaikaa keväällä kesti yhteensä yli kaksi kuukautta. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot järjestivät verkossa kyselyn sulun aiheuttamista vaikutuksista asiakkaiden näkökulmasta 8.–31.5.2020 ja sen viiteen kysymykseen vastasi noin 900 henkeä. Vastanneiden ikäjakauma oli 10–85 vuotta. Vastauksia saatiin jokaisesta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnasta.

Kirjastojen sulkemisella on ollut monenlaisia vaikutuksia, joista suurin osa liittyy lukemiseen. Luettavaa ei ollut, lukeminen on kärsinyt, lukemista on jouduttu etsimään lainaan muun muassa tuttavilta tai on siirrytty lukemaan e-aineistoja. Lasten lukuinto oli usean vastaajan perheessä tai lähipiirissä lopahtanut lukemisen puutteesta. Esille nousi myös sosiaalisen, rauhallisen ja maksuttoman tilan tarve: paikka, jossa saa olla ostamatta mitään. Opiskelu ja työ olivat vastaajien mukaan kärsineet tai keskeytyneet sen vuoksi, ettei tarvittavaa aineistoa ollut enää saatavilla tai rauhallinen ja maksuton tila puuttui kokonaan.

Kirjastojen kiinniolo on herättänyt kyselyyn vastaajissa monenlaisia tunteita. Eniten se on harmittanut, mutta ratkaisu on ollut hyväksyttävä. Haikeus, ikävä ja suru mainittiin usein. Moni vastaaja kertoi kirjastojen sulkemisen aiheuttaneen jopa epätoivoa, tuskaa ja masennusta. Joidenkin mielestä sulkutoimet olivat liiallisia ja kirjastopalvelut olisi pitänyt järjestää muulla tavoin poikkeusolojen ajaksi. Poikkeusaika aiheutti myös vihaa, kiukkua, äkäisyyttä ja raivoa. Muiden jaksaminen, lapset ja nuoret ja heidän lukutaitonsa ja opiskelunsa, ikäihmiset ja heidän sosiaaliset kontaktinsa, kirjaston työntekijät, kirjaston tiloja ja laitteita tarvitsevat sekä opiskelijoiden opintojen sujuminen aiheuttivat huolta vastaajien mielissä.

Yli puolet vastaajista kaipasi aineistoja kirjastojen ollessa suljettuna, varsinkin fyysiset kirjat koettiin tärkeiksi. Myös kirjaston kokoelman selailua ja löytöjen tekemistä hyllystä ikävöitiin. Kirjastossa käyminen ja siellä oleilu sekä lasten kanssa asioiminen ja lukemisen etsiminen heille olivat mukana yli neljäsosassa vastauksia.

Vastaajista lähes 40 % oli käyttänyt joko kirjaston e-aineistoja tai muita e-palveluita kirjaston sulun aikana. Eniten oli käytetty e-lehti-, e-kirja- ja e-äänikirjapalveluita sekä elokuvia ja musiikkia. Suomenkielisten e-kirjojen ja e-äänikirjojen kohdalla aineiston suosion vuoksi e-aineistoja ei ole ollut aina heti saatavilla kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjaston palveluissa, vaan niitä täytyy jäädä jonottamaan. Vastaajat olivat käyttäneet oman kirjaston e-aineistojen sijasta tai rinnalla myös kaupallisia palveluja sekä muiden kirjastojen e-aineistoja. Osalle vastaajista kirjaston tarjoamat e-aineistot eivät olleet vielä tuttuja, ja moni heräsikin niiden olemassaoloon vasta kyselyn myötä. Perinteisten kirjastopalveluiden, kirjastossa käymisen ja kirjan arvostus näkyi vastauksissa. Ruutuaikaa halutaan vähentää, jolloin vapaa-ajalla tartutaan ennemmin perinteiseen kirjaan. E-aineistojen monipuolinen valikoima kuitenkin mainittiin ja moni on löytänyt mieleistä luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa.

Lopuksi kysyttiin mitä kirjasto merkitsee normaalioloissa. Lukemiseen ja lukuharrastukseen liittyvä virkistys, viihde ja lukuelämykset olivat 20 % mielestä tärkeimpiä asioita. Lainaamisen maksuttomuus ja ekologisuus ovat miltei yhtä tärkeitä. 14% vastaajista mainitsi kirjaston tunnelman ja siitä seuraavan rauhoittumisen ja rentoutumisen. Muita merkityksiä löydettiin yleisestä sivistyksestä, kulttuurista ja tiedonsaannista sekä kirjaston roolista arjen henkireikänä (10% vastaajista) ja elämänlaatua nostava seikkana (10% vastaajista). Hieman alle 10 % nosti esiin kirjaston merkityksen opiskelulle tai työnteolle, tämä sisältää sekä kirjaston tilat että aineistot ja laitteet. Kirjastojen merkitystä ilman erillistä syytä piti tärkeänä 15 % vastaajista, kun puolestaan noin 1 % ei kokenut kirjastoa tärkeäksi.

Kirjastojen kiinnioloon korona-aikana suhtauduttiin pitkälti ymmärryksellä, mutta se aiheutti paljon haikeutta sekä negatiivisia tuntemuksia ja sillä oli vaikutuksia arkielämään. Yleiset kirjastot ovat kyselyn vastausten perusteella asiakkaidensa arvostamia paikkoja niin tiloiltaan, palveluiltaan kuin kokoelmiltaankin.

Henkilö kirjastossa
Kuva: Ilkka Vuorinen / Kirjastot.fi

Kirjastoauto Akseli palaa liikenteeseen 11.8.

Kirjastoauto Akseli ei aja reittiään 6.-10.8. tieltä suistumien vuoksi.

Maanantaina 10.8. Akseli käy ylimääräisellä pysäkillään Yli-Iin Salen pihassa klo 18:15–18:45 ja ajaa taas normaalia reittiään 12.8. alkaen. Akseli pysähtyy Salen pihalle myös keskiviikkona 19.8. klo 13:00–13.35 sekä maanantaina 24.8. klo 18:15–18:45.

Kirjastoihin pääsee myös omatoimisesti

Osaa OUTI-kirjastoista voi käyttää jälleen myös omatoimisesti. Kuusamon, Lumijoen ja Utajärven kirjastoihin sekä Oulussa 6.7. alkaen Karjasillan, Maikkulan, Rajakylän, Ritaharjun ja Tuiran kirjastoihin pääsee myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella. Kirjastojen aukioloajat voi tarkistaa kirjastojen omilta verkkosivuilta tai OUTI-verkkokirjastosta.

Omatoimiaikana sisään pääsee kirjautumalla kirjastokortilla ja siihen liitetyllä PIN-koodilla. Lisätietoa eri kuntien omatoimikirjastoista.

Muutoksia etäkäytettävän eMagzin lehtivalikoimaan

Vielä ehdit lukea kesäkuun loppuun saakka Helsingin Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta etäkäytettävässä eMagzissa vaikka mökillä tai rannalla. Poikkeusaikana etäkäytettävän eMagzin lehtivalikoimassa olleet Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus poistuvat palvelusta kesäkuun lopussa.

Etäkäytettävästä eMagzista löydät jatkossakin laajan valikoiman kotimaisia aikakauslehtiä digitaalisina näköislehtinä. Palveluun voit kirjautua kirjaston ulkopuolella kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla.

Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus sekä paljon muita sanomalehtiä on käytettävissä kirjaston asiakaskoneilla kirjautumatta ja myös kirjaston langattomassa verkossa omalla laitteella ePress-palvelussa.

ePress- ja eMagz-palveluiden lehtivalikoimat löytyvät OUTI-verkkokirjastosta.

E-kirjapalvelu OverDrive on palautunut käyttöön

E-kirjapalvelu OverDrive on jälleen käytössä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjastossa OUTI-, Kainet-, Kiri- Tiekkö-, Sotkamon ja Reisjärven kirjastojen korteilla.

Mobiilisovellus Libbyyn kannattaa kirjautua uudelleen.

Uloskirjautuminen:
Valitse oikeasta ylänurkasta Libby-logo
Valitse ”See Library cards”
Paina kortin päällä olevaa ”Actions”-sanaa
Paina ”Remove Card”
Valitse ”Yes, remove card”

Sisäänkirjautuminen:
Valitse ”Add a Library Card”
Valitse ”Choose a Location”
Valitse oma kirjastokimppa
Kirjoita kirjastokortin numero
Paina ”Next”
Kirjoita pin-koodisi

OverDrive logo